|
cavalier kingcharlesinspanieli
"Sabina"
9.3.1995-18.5.2006
"Ei yllättäin, mutta äkkiä
kuitenkin
hiljeni sydän rakkahin.
Jäi vain tuska ja kaipuu sanaton,
mut tiedämme, sun hyvä olla on."
Sabina otettiin Honeylle
kaveriksi ja minulle uudeksi harrastuskumppaniksi. Vuoden ikäisenä Sabinan
polvi jouduttiin leikkaamaan patella luksaation takia, niinpä agility sai
jäädä. Harrastimme sitä jonkin verran omaksi iloksemme. Harjoittelimme
tottelevaisuutta, mutta Sabina ei oikein innostunut lajista.
Epävirallisissa kisoissa kävimme ja kerran virallisissakin koittamassa. Sabina
suoritti seurakoiran virkaa erinomaisesti.
Sabinan
tiedot KoiraNetissä >>
Kuvia >>
cavalier kingcharlesinspanieli
"Honey"
4.1.1993-10.12.2004
Taas valo
viiltää taivaanrantaa
se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Niin monet kerrat tähän rantaan
Olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin
Siis hyvää
matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää
matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
(Markus
Bäckström)
Honey oli ensimmäinen
koirani. Varmasti siksi se oli ainutlaatuinen. Vaikka tämän jälkeen on
tullut neljä koiraa ei yksikään ylitä Honeytä. Honeyn kanssa pääsin
tutustumaan koiraharrastuksiin ja sain kipinän eri koiralajeihin. Honey ei
ollut näyttelytähti johtuen värivirheestä, mutta meille kotiväelle se oli
tietysti kaikista kaunein. Harvalla koiralla on kaksi sydäntä, mutta
Honeyllä oli. Honey eli täysillä loppuun asti ennen kuin kultainen sydän
väsähti. En ehtinyt edes jättää jäähyväisiä.
Honey oli oikea
ilopilleri, häntä heilui iloisesti. Hän oli aina valmiina lähtöön. Uiminen
oli Honeyn mieliharrastus - niin ja pullojen keräily. Usein lenkillä Honey
löysi uskomattomista paikoista tyhjiä pulloja ja kantoi ne aina kotiin
asti. Litran lasipullon kanssa siinä oli jo urakkaa..
Aloitin agilityn
harrastamisen vuonna -95. Syksyllä osallistuimme jo ensimmäisiin
kilpailuihin. Etenimme aika nopeasti kolmosluokkaan ja tulihan yksiin
SM-kisoihinkin osallistuttua. Honey oli aika varma koira radalla, mutta
vauhti ei tahtonut riittää.
Muutettuani pois kotoa
jäi Honey vanhempien luokse yhdessä Sabinan kanssa. Honeyn sydän alkoi
reistailla vuonna -01. Hän oli kuitenkin hyvässä kunnossa viimeisiin päiviin asti.
Eläinlääkärin muutettua lääkitystä Honey menehtyi pari päivää sen jälkeen.
Honeyn
tiedot KoiraNetissä >>
Kuvia >>
Maatiaiskissa
"Viiru"
3.3.2003-3.10.2009
Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.
|
