4.1.1993-10.12.2004

Taas valo viiltää taivaanrantaa
se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää

Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin

Niin monet kerrat tähän rantaan
Olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin

Siis hyvää matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää

 Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin

(Markus Bäckström)

 

Honey oli ensimmäinen koirani. Varmasti siksi se oli ainutlaatuinen. Vaikka tämän jälkeen on tullut neljä koiraa ei yksikään ylitä Honeytä. Honeyn kanssa pääsin tutustumaan koiraharrastuksiin ja sain kipinän eri koiralajeihin. Honey ei ollut näyttelytähti johtuen värivirheestä, mutta meille kotiväelle se oli tietysti kaikista kaunein. Harvalla koiralla on kaksi sydäntä, mutta Honeyllä oli. Honey eli täysillä loppuun asti ennen kuin kultainen sydän väsähti. En ehtinyt edes jättää jäähyväisiä.

Honey oli oikea ilopilleri, häntä heilui iloisesti. Hän oli aina valmiina lähtöön. Uiminen oli Honeyn mieliharrastus - niin ja pullojen keräily. Usein lenkillä Honey löysi uskomattomista paikoista tyhjiä pulloja ja kantoi ne aina kotiin asti. Litran lasipullon kanssa siinä oli jo urakkaa..

Aloitin agilityn harrastamisen vuonna -95. Syksyllä osallistuimme jo ensimmäisiin kilpailuihin. Etenimme aika nopeasti kolmosluokkaan ja tulihan yksiin SM-kisoihinkin osallistuttua. Honey oli aika varma koira radalla, mutta vauhti ei tahtonut riittää.

Muutettuani pois kotoa jäi Honey vanhempien luokse yhdessä Sabinan kanssa. Honeyn sydän alkoi reistailla vuonna -01. Hän oli kuitenkin hyvässä kunnossa viimeisiin päiviin asti. Eläinlääkärin muutettua lääkitystä Honey menehtyi pari päivää sen jälkeen.

Honeyn tiedot KoiraNetissä >>

  Takaisin